Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

HOITO -OHJEET KOTILOLLE & LAJITIETOUTTA:

Tätä ohjetta saa kopioida kotilon minulta ostaneet itselleen omaan käyttöön ilman luvan kysymistäkin :D

Alla nyt myös Iredalein hoidosta* UUTTA!

*maakotilon hoito-ohjeen alkuperäispohjana/runkona on toiminut ystävältä/ Zorromi´s kasvattajalta saatu ohje johon teen päivityksiä lajieni mukaan ja uuden paremman tiedon ilmaantuessa.

Akaattikotilo eli Jättiläismaakotilo

(Achatina fulica)

Alun perin Itä-Afrikasta kotoisin olevat akaattikotilot ovat viime vuosisadalta lähtien levinneet lähes kaikkialle, missä ilmasto on riittävän lämmin ja kostea. Osa kotiloista on levinnyt vahingossa banaanikuormien mukana, osa on istutettu. Havajille ensimmäiset kotilot vietiin lemmikkieläimiksi, Uuteen-Guineaan japanilaiset sotilaat veivät niitä ruoakseen. Uusilla elinalueillaan akaattikotilot lisääntyvät loputtomasti luonnollisen vihollisen puuttuessa. Tiet voivat käydä liukkaiksi, kun kotiloita jää auton alle, ja aina uusia eläimiä tulee syömään raatoja. Luonnossa kotilot ovat liikkeellä vain kostealla ja lämpötilan ollessa yli 12 astetta. Huonommissa oloissa ne etsiytyvät piilopaikkaan, vetäytyvät kuoreensa ja sulkevat luukun pienellä läpällä. Tällaisessa lepotilassa ne voivat olla jopa vuodenkin.

TERRAARIO

Terrarioksi pikkukotiloille riittää aluksi hyvinkin pieni astia, mutta kotilot kasvavat nopeasti ja tarvitsevat pian isomman astian. 40-60 litran vetoinen astia on sopiva muutamalle täysikokoiselle kotilolle. Vanha akvaariokin käy hyvin, jos osa kansilaseista korvataan rei´itetyllä levyllä, verkolla tms. Käytännössä muoviallas on kevyempänä helpompi käsitellä. Terraarion pohjalle levitetään lannoittamatonta turvetta tai multaa vähintään viiden sentin kerros. Lannoittamatonta turvetta voi ostaa puutarhamyymälöistä "Juures turve" tai "Luonnon turve" -nimikkeellä. Turve pitää aluksi kostuttaa hyvin, ja pitää kosteana päivittäisellä sumutuksella sumutuspullolla. Turpeen tarvitsee vaihtaa vain muutaman kerran vuodessa, jos keräät ulosteet ja pilaantuneet ruoantähteet pois säännöllisesti. Terraarion voi sisustaa mielensä mukaan, kotilot eivät tarvitse erityisiä järjestelyjä piiloutumisen tai kiipeilyn vouksi. Halutessaan ne piiloutuvat turpeeseen ja kiipeilevät lasia pitkin. Älä kuitenkaan laita terraarioon myrkyllisiä tai muitakaan eläviä kasveja, kotilot saattavat syödä ne. Lämpötilaksi soveltuu hyvin normaali huonelämpö. Sijoita terraario niin, ettei siihen paista aurinko, suljetussa astiassa lämpötila voi nousta liian korkeaksi.

(hyvä perus sääntö tilassa on 15-20l jokaista kotiloa kohden tilaa paitsi Tiikerikotilot ja Archachatina haaran lajit) vaativat enemmän tilaa.)

RUOKINTA

Kotilot ovat kaikkiruokaisia. Salaatit, kurkut, omenat, perunat, tomaatit, paprikat, porkkanat ja appelsiinit ovat herkkuruokaa, myös lihaa voi halutessan antaa. Kesällä voit kerätä niille voikukanlehtiä. Kotiloille kelpaavat myös hieman vanhentuneet kasvikset ja hedelmät, joita on usein kaupassa alennuksella myytävänä. Kotilot tarvitsevat lisäksi kalkkia kuorensa kasvattamiseen. Tarjoa lemmikkieläinkaupasta saatavia seepiansuomuja tai apteekissa myytävää liitujauhetta. Anna liitujauhe matalalta alustalta, ettei se sekoitu turpeeseen. Vesiastiaa kotilot eivät tarvitse, mutta voit sumuttaa niiden ihoa silloin tällöin.

LISÄÄNTYMINEN

Kotilot voivat elää lähes kymmenen vuotta, ja sukukypsyyden ne saavuttavat noin vuoden iässä. Kotilot ovat kaksineuvoisia eli parittelussa kumpikin osapuoli voi esiintyä sekä koiraana että naaraana. Kotilot munivat aluksi kymmeniä, vanhempana satoja vaaleita munia turpeen alle. Munat kuoriutuvat noin viikossa ja turpeen alta ryömii parvi nälkäisiä pikkukotiloita. Kuoriutuessaan ne syövät ensiksi munienkuoret, ja alkavat ruokailla normaalisti parin päivän kuluttua. Niille voi tarjota ihan samaa ruokaa kuin aikuisillekin kotiloille.
Akaattikotilo voi varastoida parittelussa saamiaan siittiöitä useita kuukausia, ja munia vaikka olisi ollut pitkäänkin yksin. Jos et halua isoa kotiloparvea, kannattaa munat poistaa heti terraariosta, muutoin joka munasta kuoriutuu pikkukotilo. Laumaeläimenä kotilot viihtyvät parhaiten useamman yksilön parvessa, mutta voit kyllä pitää vain yhtäkin kotiloa. Akaattikotilot voivat kasvaa nyrkin kokoisiksi.

Käsittele kotiloita varovasti, ettei kotilon kuori mene rikki. Kasvavasta reunasta kuori on haurasta, mutta siihen kohtaan tulleet murtumat kotilo pystyy korjaamaan. Kun irrotat lasiin liimautunutta kotiloa, liu´uta sitä varovasti kohti lasin reunaa. Älä vedä kotiloa suoraan irti lasista, kuori voi irrota ruumiista. Kotilot voi silloin tällöin pestä vesihanan alla. Kuoren saa puhtaaksi harjaamalla varovasti esim. kynsiharjalla.
Joskus voi käydä niin, että kotilo vaipuu horrokseen. Syynä on yleensä se, että lämpötila on päässyt laskemaan, tai terraario on kuivunut liiaksi. Tällöin kotilo kaivautuu turpeen alle, ja tekee kuoren aukkoon vaalean läpän. Kotilon saa herätetyksi parhaiten huuhtelemalla sen kädenlämpöisen vesihanan alla. Kun kotilon laittaa huuhtelun jälkeen takaisin terraarioon (jonka olosuhteet on tarkistettu!), se työntyy pian ulos kuoresta, ja syö läpän. Kotiloille ei ole haitaksi vaikka ne silloin tällöin olisivatkin horroksessa, kuuluuhan se luonnossakin niiden elämään. Tarpeellinen se ei kuitenkaan ole.

 

-Kotilot Lemmikkeinä-

Kotilot ovat lemmikkeinä yksiä helppohoitoisimmista. Ne eivät tarvitse jokapäiväistä lenkkeilyä tai juoksutusta kuten esimerkiksi koirat tai jyrsijät. Ne vievät vähän tilaa verrattuna vaikka kaneihin. Ne ovat hiljaisia ja eivät haise. Kotilot voi jättää huoletta yksin viikonlopuksi, mutta pitemmille matkoille nekin tarvitsevat hoitajan. Kotilot sopivat myös useimmille allergisille. Kotilot itse eivät aiheuta allergiaa, mutta terraariossa käytettävä turve voi pölytä ja aiheuttaa allergiaa. Sen ongelman voi kuitenkin poistaa pitämällä terraario tarpeeksi kosteana tai vaihtamalla pohjalle turpeen sijasta paperia. Pohjamateriaaleista lisää sitten myöhemmin. Kotilot eivät myöskään vie paljon rahaa. Lasiterraario voi olla kallis varsinkin isolle kotilolle, mutta myös halvempia vaihtoehtoja löytyy. Niistäkin lisää sitten myöhemmin. Muut ovatkin sitten halpoja. Ruokaa voi ostaa ihan tavallisesta marketista tai lähikaupasta. Turve maksaa siellä mistä minä sitä ostan n. 3-5€/65L ja se riittää muutamalle kotilolle n. vuodeksi, ellei pitemmäksikin ajaksi. Seepiansuomut eivät myöskään maksa paljon. Kotilot sopivat myös lasten lemmikeiksi. Harrastajia löytyy kuitenkin monen ikäisiä ja ikärajaa ei ole. Tuntemani harrastajat ovat 10-40-vuotiaita.
   Kotilot eivät todellakaan ole niin kylmiä, limaisia ja ällöttäviä kuin useimmat niihin tutustumattomat luulevat. Onhan niiden iho viileä ja useimmat kotilot erittävät limaa, mutta vaikka joidenkin on sitä vaikea uskoa, niin kotilot ovat persoonallisia, mukavia ja mielenkiintoisia eläimiä. Vaikka monien on sitä vaikea uskoa, niin jokaisella kotilolla on oma luonteensa. Jotkut ovat arkoja ja tykkäävät olla omissa oloissaan. Jotkut ovat taas koko ajan liikkeellä ja aina syömässä. Jotkut tykkäävät köllötellä vesiastiassa tai kädellä, jotkut taas eivät pidä siitä ollenkaan. Kotilot myös surevat lajitoverinsa menetystä. Se on huomattu erityisesti akaattikotiloille. Kotiloita ei ehkä voi paijata kuin koiria tai kissoja, mutta niiden elämää seuraamalla näkee kaikenlaista. Ja jos limasta ei pidä, niin esimerkiksi Tiikerikotilo (Achatina Achatina) ei eritä limaa lähes ollenkaan. Kotiloita seuraamalla voi myös rauhoittua kiireisen päivän jälkeen. Kotiloilla ei ole ikinä mihinkään kiire ja sellaista moni varmaankin toivoisi oman elämänsä olevan.
   Kaikesta edellä mainitusta huolimatta kotilo on elävä eläin ja tarvitsee jokapäiväistä hoitoa! Niitä ei siis saa hankkia vain hetken mielijohteesta ja jättää sitten terraarioon oman onnensa nojaan kun niihin kyllästytään! Kannattaa myös muistaa, että jotkin lajit elävät jopa yli 10-vuotiaiksi. Jos pelkäät, että kyllästyt lemmikkeihisi helposti, niin kannattaa valita jokin luontokotilo lemmikiksesi. Otat vaikka luontokotilon lemmikiksesi loppukeväästä ja katsot kesän ajan jaksatko hoitaa sitä. Kun on vielä lämpimät ilmat, voit kyllästyessäsi päästää luontokotilon takaisin luontoon. Painotan vielä, että tämä koskee vain luontokotiloita. Akaattikotiloita, Tiikerikotiloita tai muita ”ei luontokotiloita” ei saa missään nimessä päästää luontoon!
   Aloittelijoille helpoimpia lajeja ovat Akaattikotilot (Achatina Fulica) ja luontokotilot. Lähes kaikkia maakotiloita hoidetaan samalla tavalla, mutta tietyt lajit ovat herkempiä kuin muut. Lähinnä Achatina-suvun lajit (Ei A. Fulica) ovat herkempiä kärpäsille ja pilaantuville ruuille.




-Mistä hankin?-

Kotiloita voi hankkia eläinkaupoista, luonnosta tai kasvattajilta. Tässä pieni vertailu eri paikoista omien tietojeni ja kokemusteni perusteella:

Eläinkauppa:
-Suppea lajivalikoima. Usein myynnissä on vain Akaattikotiloita.
-Kalliit hinnat. Joiltain kasvattajilta voi saada joskus kotiloita jopa ilmaiseksi. Eläinkaupoissa hinnat ovat useimmiten 2-6€/kpl
-Myytävien yksilöiden tiedot usein epätarkat (vanhemmat, kuoriutumispäivä jne.)
-Olosuhteet usein huonot. Ne kotilot joita olen nähnyt eläinkaupoissa, ovat aika usein huonosti hoidettuja. Niiden terraario on kuiva, niillä ei ole ruokaa tai kalkkia ja usein ne ovat vaipuneet horrokseen.

Luonto:

-Kotiloita usein vaikea löytää.
-Samalla alueella ei elä kovin montaa eri lajia.
-Kotiloiden tietoja ei ole(vanhemmat, ikä jne.), joten esimerkiksi kasvattajan on hankala kasvattaa niitä, koska ikinä ei voi varmasti tietää ovatko kotilosi sukua toisilleen.

Kasvattaja:
-Lajivalikoima laaja. Useimmilta löytää myös harvinaisempia lajeja, kuten eri Achatina- ja Helix-suvun lajeja.
-Kotiloiden tiedot ovat hyvät. Hyvät kasvattajat tietävät kotiloiden vanhemmat, kuoriutumispäivän jne. ja myös huolehtivat etteivät poikasten vanhemmat ole liian läheistä sukua keskenään.
-Kotiloista pidetään hyvää huolta. Niiden olosuhteet ovat useimmilla kasvattajilla erinomaiset. Eläinkaupat myyvät kotiloita rahan takia, mutta kasvattajat eivät yritä rikastua kotiloidenkasvatuksella, vaan kasvattavat kotiloita rakkaudesta niitä kohtaan ja heistä on mielenkiintoista seurata kuinka pienestä munasta kuoriutuu kaunis kotilo, jonka kasvua he saavat seurata.
-Hinnat ovat kohtalaisen halvat. Luontokotiloita ja Akaattikotiloita voi saada ilmaiseksikin joiltain kasvattajilta. Tietysti harvinaisemmat lajit ovat kalliimpia, mutta eläinkaupassa samat lajit olisivat vielä kalliimpia.
-Kasvattaja tuntee myös kasvattamansa kotilolajin/-lajit hyvin ja heiltä saa paljon tietoa kyseisestä lajista ja kotiloiden hoidosta yleensä.
-Ei ole väliä missä päin suomea kasvattaja asuu, koska useimmat kasvattajat lähettävät kotiloita lämpimällä ilmalla myös postin kautta, jolloin ostaja joka asuu vaikkapa Lapissa voi ostaa kotilon Helsinkiläiseltä kasvattajalta.

-Kuinka monta?-

Moni varmasti miettii, montako kotiloa pitäisi ostaa. Kotilot pärjäävät kyllä yksinkin, mutta ne viihtyvät parhaiten lajitoverinsa seurassa. Yleensä ensimmäisen kotilon ostajat ostavat kaksi kotiloa. Harvoin se siihen määrään kuitenkin jää. Itsekin aloitin kahdesta ja sitten niitä alkoi vain kertyä ja vaikka aina uuden kotilon ostaessani vannon, etten enää ota uusia kotiloita. Aina niitä kuitenkin tulee jostain lisää. Kannattaa kuitenkin miettiä kotiloita hankkiessa kuinka paljon tilaa sinulla on tarjota kotiloillesi. Suositukset terraarion koosta vaihtelevat lajeittain. Joillekin riittää muutama litra, mutta esimerkiksi Tiikerikotilot tarvitsevat aikuisina mieluiten yli 100L terraarion. Harrastajilla on yleensä vain muutama kotilo, mutta kasvattajilla kotiloita on monia. Monessa kotilossa on kasvattajille se etu, että he voivat kasvattaa poikasia eri yhdistelmistä.
   Samaan terraarioon ei kannata laittaa eri lajeja, vaan parasta olisi, jos kotilot olisivat vain oman lajinsa seurassa. Monet lajit risteytyvät keskenään, jolloin myyntiin voi tulla ”sekalajisia”, jolloin kotilolajit eivät pysy enää puhtaina. Jos laitat eri kotilolajeja samaan terraarioon ja lajien kokoerot ovat kovin suuret, niin vaarana on, että isommat kotilot murskaavat pienet alleen.




-Mitä tulee maksamaan?-

Se mitä kotilot tulevat maksamaan riippuu sinusta ja valinnoistasi. Erilaisia vaihtoehtoja joista voit valita on esitelty myöhemmin. Tässä kuitenkin esimerkki mitä kaksi Akaattikotiloa tulisi maksamaan(tämä siis vain esimerkki):

Akaattikotilot 2kpl: 2€-6e/kpl eli 4€
Lasiterraario 40L: 30–50€/kpl
Lannoittamaton turve: 3-6€/65L (riittää useamman kuukauden)
Sumutinpullo: 1-3€/kpl
Seepiansuomu: 1-3€/kpl

Yhteensä kotilot tarvikkeineen tulisivat maksamaan vain 38–66€. Lisäksi voit ostaa terraarioon virikkeiksi kotiloille ja silmäniloksi kaikenlaisia somisteita, kiipeilypuita yms. Terraarioon voi ostaa myös valon, mutta se ei ole pakollinen. Kotilot pärjäävät hyvin ilman sitäkin. Se kuitenkin helpottaa kotiloiden elämän seuraamista etenkin talvella kun iltaisin on jo pimeää. Esimerkkitapauksen saa halvemmaksi vaihtamalla lasiterraarion Smartboksiin joka on huomattavasti halvempi. Oman 70L Smartboksini sain hintaan 16.90€.

* Edullisen asumuksen voi löytää jonkun hylkäämästä vanhasta akvaariosta, kirppiksillä ja kierrätyskerskuksissa lasiterran voi saada jopa 5e alkaen !




Rakenne


Kotiloilla on erikoinen ruumiinrakenne ja tässä on hieman tietoa kotiloiden eri
ruumiinosista.



Kuori (Kuvassa yllä)
Kuori on kotiloille elintärkeä. Se on kotiloiden ainoa suoja vihollisia vastaan. Ilman kuortaan kotilot eivät pysty elämään. Kotilo pystyy myös vetäytymään kuoreensa horrostamaan jos sen elinolosuhteet ovat liian kuivat. Kotilo käyttää kuorensa rakentamiseen kalkkia ja siksi sitä on aina oltava tarjolla kotilolle. Eri kotilolajeilla on erimallisia kuoria. Myös värit vaihtelevat, vaikka maakotilot eivät ole erityisen värikkäitä jos vaikka vertaa vesikotiloihin kuuluvaan Omenakotiloon(Pomacea Bridgesii). Kotiloiden kuoren etureunassa on hauras, usein kellertävä osa, joka on uutta kuorta. Siihen ei kannata koskea, koska se murtuu helposti. Nuori kotilo pystyy korjaamaan sen nopeasti, mutta vanhoilta se vie enemmän aikaa. Kotilon kuoren pää alkaa muuttua valkoiseksi kotilon vanhetessa. Se on aivan normaalia ja siitä ei kannata huolestua. Sitä voi verrata vaikka ihmisten harmaantuviin hiuksiin. Kotilo kasvaa melkein koko ikänsä. Poikasena kasvu on todella nopeaa, mutta vanhemmiten kotilon kasvu hidastuu ja joskus loppuu kokonaan.

Napa  
Kuoren keskipiste.


Huuli  
kotiloilla tulee kuoren reunalle tällainen muodostelma (vähän kuin ihopoimu kuoren laitaan) joka osoittaa että kotilo on aikuinen ja viimeistään sukukypsä.
    

Jalka
Jalka on kuoren sisältä tuleva osa. Monet pitävät sitä limaisena ja ällöttävänä, mutta oikeasti kotilon iho on vain hieman ihmisen ihoa kosteampi. Kotilo erittää limaa, kun ilmankosteus vaihtelee. Tiikerikotilot eivät tosin eritä limaa ollenkaan. Jalka on todella lihaksikas ja pakkohan jalan on ollakin vahva, jotta kotilo pystyy liikkumaan sen avulla. Jalka on kuoren ohella myös välttämätön ruumiinosa, koska suu ja silmät sijaitsevat siinä ja se on ainoa minkä avulla kotilo pääsee liikkumaan. Jalan väri vaihtelee lajista ja yksilöstä riippuen todella vaaleasta melkein mustaan.

Silmät
Kotiloiden silmien paikasta on kiistelty kovasti. Ne sijaitsevat ylemmissä tuntosarvissa. Pienet, mustat pisteet tuntosarvien päässä on helppo havaita.

Suu
Kotilon suu sijaitsee jalan päässä, alempien tuntosarvien alla keskellä. Suussa on viilan tapainen raastinkieli eli radula. Sen avulla kotilot raastavat ruokaansa. Nuoret kotilot yrittävät syödä myös kättä kun niitä pitelee kädessä, mutta vanhemmat kotilot ovat yleensä jo oppineet, että käsi ei ole ruokaa. Sen oppiminen edellyttää myös sitä, että kotiloa käsitellään tarpeeksi. Kotilon ”puremisen” tuntee pienenä kutinana. Kotilo ei saa kuitenkaan mitään vahinkoa aikaan kädelle ainakaan kovin nopeasti. Tietysti jos sen antaa syödä samaa kohtaa todella kauan, niin voi se siitä saada vähän ihoa irti. Minulle ei kuitenkaan ole ikinä aiheutunut vahinkoa kotiloista.

Tuntosarvet
Kotiloilla on päässään yhteensä neljä tuntosarvea. Kaksi niistä on alhaalla suun yläpuolella ja niitä kotilo käyttää kulkureittinsä tutkimiseen ja erilaisten asioiden tunnusteluun. Alemmat tuntosarvet ovat huomattavasti ylempiä lyhyemmät. Ylempänä on kaksi pitkää tuntosarvea, joiden päässä on silmät.

Columella
Columella näkyy kun kotilo on syvällä kuoressaan. Columella on kuoren suulla reunassa oleva ohut värillinen kaistale. Se sijaitsee samalla puolella kuin hengitysaukko. Eri lajeilla Columella on eri värinen.
Hengitysaukko
Hengitysaukko on luonnollisesti hengittämistä varten. Se sijaitsee kuoren suulla reunassa. Sieltä näkee myös kotilon munia kun kotilo on aikeissa munia lähiaikoina. Pienillä lajeilla kuten Meripihkakotiloilla(Succinea Putris) munia on melkein mahdotonta nähdä.

Kalkkinuoli
Kalkkinuolta kutsutaan myös lemmennuoleksi, koska kotilo näyttää sen kun on valmis pariutumaan. Lemmennuoli on kotilon pään lähelle ilmestyvä valkoinen ”patti”. Kotiloista tietämättömät voivat luulla sitä kasvaimeksi, mutta se ei ole kasvain.




-Kalkki-

Kalkki on kotiloille todella tärkeää. Kotilo käyttää sitä kuorensa rakentamiseen. Helpoiten kalkin antaminen käy laittamalla terraarioon muutaman euron maksavan Seepiansuomun. Niitä saa ostettua eläinkaupoista. Seepiansuomut ovat eläinkaupoissa lintuosastolla. Joskus niitä on vaikea löytää, joten myyjältä kysymällä ne löytyvät helpoiten. Toinen vaihtoehto on ostaa apteekista liitujauhoa. Se tosin on mielestäni hankalaa käyttää ja kaikki kotilot eivät suostu syömään sitä. Jos seepia pääsee loppumaan ja et saa uutta vähään aikaan, niin tilapäisesti kalkinlähteenä voi käyttää murskattuja kananmunankuoria. Ne eivät ole kovin hyviä kalkinlähteitä, mutta tilapäisratkaisuina ne toimivat ihan hyvin.



-Terraario-

Kotiloiden koti on terraario. Se kannattaa sisustaa niin, että kotiloilla olisi mahdollisimman viihtyisää. Esittelen erilaisia terraariovaihtoehtoja ja pohjamateriaaleja omien kokemusteni perusteella. Joka vaihtoehdosta on ensin esittely ja lopuksi olen vielä koonnut niiden hyvät ja huonot puolet, jotta valinta olisi sinulle mahdollisimman helppoa.

Terraariovaihtoehdot

Faunaboxi
Faunaboksit ovat eläinkaupoissa myytäviä muovisia terraarioita. Ne ovat kevyitä ja ne on helppo siivota, mutta niiden kansi on yleensä ritilämäinen, jolloin kosteus pysyy siellä huonosti. Kannessa on useimmiten kätevä, läpinäkyvä luukku, josta ruokaa on helppo antaa. Joissain luukkuja on jopa kaksi ja sisäosakin voi olla jaettu kahteen osaan. Faunat käyvät ainoastaan pienimmille lajeille ja poikasille/nuorille, koska en ole ainakaan nähnyt yli 20L faunaa missään. Faunaboksien pohjamateriaalina voi käyttää myös paperia, koska pohja on muovia joka joustaa hieman jolloin kotilo ei pudotessaan satuta itseään. Joissain faunabokseissa muovi on hieman kellertävää. Hinnat ovat n. 3-35€/kpl koosta riippuen.
+Kevyt
+Helppo siivota
+Kestävä
+Löytyy monia eri malleja ja värejä
+Kestävä
+Muovinen
-Kokoja rajoitetusti
-Pitää huonosti kosteutta




Lasiterraario
Tämä taitaa olla kaikista yleisin terraariovaihtoehto. Ne ovat hienoja ja niitä löytyy monia eri kokoja ja lasiterraarioita voi rakentaa itsekin. Huonoina puolina sanoisin, että ne ovat painavia ja nuorien kotiloharrastajien on vaikea kantaa niitä pestäväksi. Ne hajoavat myös aika helposti jos tippuvat tai osuvat kuljetettaessa esim. seinään. Lasiterroissa on yleensä kansi ja ne pitävät erittäin hyvin kosteutta. Omassa lasiterraariossani on kantena lasilevy, jonka kulmista on leikattu kansi pois, koska pitäähän ilman myös kiertää. Pohjamateriaaliksi ei saa laittaa paperia, koska lasi on kovaa ja jos kotilo tippuu esim. terraarion katosta, sen kuori menee aika varmasti rikki. Lasiterraariot ovat aika kalliita. 40L terraario maksaa n. 30-50€/kpl.
+Monia eri kokoja
+Näyttävän näköinen
+Säilyttää kosteuden hyvin
-Painava
-Vaikea siivota
-Kallis
-Hajoaa helposti, jos se saa kolhuja

Duna
Duna on eläinkaupoissa myytävä jyrsijöille tarkoitettu häkki, joka on melkein kokonaan muovia. Ainoastaan kattoritilä ei ole muovia. Kokoja löytyy hyvin. Pienimmät taitavat olla 50-60L kokoisia. Duna on helppo siivota, koska läpinäkyvän yläosan saa nostettua pois. Alaosa on värikäs ja värit vaihtelevat paljon, joten jokaiselle löytyy varmasti suosikki. Dunan kattoritilä aiheuttaa sen, että siinä ei pysy kosteus kovin hyvin. Duna on muovia, jolloin pohjalla voi käyttää myös paperia. Pienimpien dunien hinta on 20-50€/kpl ja hinta nousee sitä mukaa mitä isomman haluat.
+Monia eri kokoja
+Muovia
+Helppo siivota
+Kevyt
+Paljon eri värivaihtoehtoja
-Ei pidä kosteutta kovin hyvin
-Eivät ole kovinkaan hienoja




Smartboxi
Smartboksit ovat vielä aika uusia terraariovaihtoehtoja. Smartit ovat supermarketeista yms. saatavia muovisia säilytyslaatikkoja. Kokoja löytyy aina 70L asti. Isoimmissa smarteissa on usein mukana myös pyörät, joiden avulla sitä on helppo liikuttaa. Niistä ei myöskään maksa itseään kipeäksi. 15L smart maksaa 4-8€ ja oma 70L smarttini maksoi 16.95€. Jos vertaa sitä vaikka samankokoisen lasiterraarion hintaan on se todella halpa. Smartteihin sopivat kaikki pohjamateriaalit. Smartboksit ovat myös kevyitä, joten nuorikin kotiloharrastaja voi kuljetella niitä helposti paikasta toiseen. Ainoa huono puoli niissä on, että niiden seinistä ei näe läpi kovin hyvin.
+Pitää kosteutta hyvin
+Halpoja
+Helppoja saada.
+Helppo siivota
+Kokoja paljon
+Kevyitä
+Isoimmissa mukana pyörät
-Huono läpinäkyvyys

Poikasboxit
Poikasille ei voi ostaa kovin isoa terraariota, koska ne eivät löydä isoista ruokaa kovin helposti. Poikasille sopiikin parhaiten karkkilaatikot tai pakastepurkit. Karkkilaatikoita saa melkein kaikista ruokakaupoista ilmaiseksi. Ne ovat useimmiten 2,5L kokoisia. Pakasterasioita on monen kokoisia ja niiden hinnat vaihtelevat valmistajan ja koon mukaan.





-Pohjamateriaalit-

Turve ( itse käytän):
Turve on aika varmasti kaikkein suosituin pohjamateriaali. Se on hyvä materiaali kotiloille, mutta siitä pitävät myös kärpäset, etenkin banaanikärpäset. Kovin nuorille poikasille turvetta ei kannata laittaa pohjalle, koska ne voivat hukkua siihen.
   Turvetta laitetaan pohjalle paksu kerros. Vähintään niin paksu, että kotilo mahtuu kaivautumaan sinne kokonaan. Turve pidetään kosteana, mutta se ei saa kuitenkaan olla niin märkää, että turve lilluu vedessä. Yleisimmin käytetään Kekkilän Luonnonturvetta. Se maksaa n. 2-5€/65L säkki. Eläinkaupoissa myydään myös turvetta, mutta se on kallista. TURPEEN PITÄÄ OLLA EHDOTTOMASTI LANNOITTAMATONTA!

Multa:
Multa on samankaltaista kuin turve ja sitä käytetään melkein samalla tavalla. Sitä ei kuitenkaan yleensä käytetä pelkiltään, vaan sitä sekoitetaan turpeeseen. MULLAN PITÄÄ OLLA EHDOTTOMASTI LANNOITTAMATONTA!

Paperi:
Wc- tai talouspaperi on kätevä ratkaisu poikasille. Se ei myöskään kerää kärpäsiä. Kovin kokemattomille harrastajille paperi ei ole paras ratkaisu, koska se on hankala pitää kosteana. Monet kasvattavatkin ensimmäiset poikaset turpeessa ja vasta toisella kerralla kokeilevat paperia. PAPERIA EI SAA KÄYTTÄÄ LASITERRAARIOISSA, KOSKA JOS KOTILO TIPPUU ESIM. KATOSTA, NIIN PAPERI EI PEHMENNÄ LASKUA, VAAN KOTILON KUORI MENEE RIKKI! Jotkut kotilot voi myös syödä paperia jolloin se on jopa vaarallista!

Muut vaihtoehdot:
Turpeen ja mullan sekaan voit sekoittaa myös hieman hienoa hiekkaa, soraa tai puulastuja. Huom! Puulastut imevät paljon kosteutta! Sahanpurua ei kannata käyttää pohjamateriaalina, koska se imee kaiken kosteuden itseensä ja tarttuu kotiloihin kiinni.

*Paras vaihtoehto mielestäni lannoittamattomalle turpeelle on hätätilassa kostea Frotee kangas (pyyhe) taiteltuna pohjalle.

Tämä on myös hyvä silloin tilapäisesti jos tarvitaan häätää terraariosta esim. hedelmäkärpäsiä sillä pyyhe ei kerää niitä



-Ravinto-

Ruoka on kotiloille tietenkin elintärkeää. Monet varmaan ajattelevat, että kotilot pärjäävät kun niille antaa vain salaattia. Se ei ole kuitenkaan totta, vaan kuten muutkin lemmikit, myös kotilot tarvitsevat monipuolista ravintoa. Kalkkia on oltava tarjolla koko ajan, Itse ruokin kotilot joka päivä illalla sumuttelun yhteydessä ja poistan edellis päivän ruoat pilaantumasta, mutta ruokaa voi antaa myös vain joka toinen päivä. Kotilot ovat kaikkiruokaisia, mutta kaikkea niille ei saa antaa.

Tässä on lueteltu yleisimmät kotiloille annettavat ruuat:
-Hedelmät ja kasvikset: Kotilot voivat syödä melkein mitä hedelmiä ja kasviksia vain, mutta sitruunaa, sipuleita, chiliä, raparperia ja avokadoa ei saa antaa! Ne ovat liian voimakkaan makuisia kotiloille. Parhaita kotiloille ovat tuoreet hedelmät ja kasvikset. Sokeri- tai etikkaliemessä säilöttyjä tuotteita ei saa antaa! Hedelmät ja kasvikset ovat ruokavalion perusta ja niitä pitäisikin olla tarjolla runsaasti.


-Maitotuotteet: Näistä käyvät muun muassa maustamaton jogurtti, raejuusto ja maito. Maitotuotteiden olisi hyvä olla rasvattomia, mutta niiden ei tarvitse olla HYLA/Laktoosittomia.
-Koiran- ja kissanruuat: Nämä ovat loistavaa ”kasvuruokaa” poikasille ja nuorille kotiloille ja miksei aikuisillekin. Ne saavat kotiloilla aikaan kasvupyrähdyksiä. Kuivaruokaa ei saa missään nimessä antaa kuivana, vaan niitä pitää liottaa vedessä monta tuntia! Vatsassa turpoava ruoka on kotiloille hengenvaarallista!
-Vauvanruoka: Näistä voi antaa mm. pilttiä. Vauvanruokaa voi antaa kotiloille herkkuna. Se kuitenkin kerää kärpäsiä ja pilaantuu helposti, joten ei ole maailman parasta ruokaa. Pienet poikaset voivat kuitenkin hukkua vauvanruokaan!
-Ulkokasvit: Ulkokasveja voi antaa, mutta sinun on oltava varma, että kasvi on myrkytön ja siinä ei ole käytetty mitään torjunta-aineita, kuten esim. kotilomyrkkyjä! Teiden varsilta ei myöskään saa kerätä mitään, koska moottoriajoneuvot saastuttavat kasveja teiden varsilla.

Tuossa edellä tulikin jo aika hyvin esille mitä ei saa antaa, mutta laitan tähän vielä selkeytettynä ruokia joita ei saa antaa:
-Maustetut ja/tai suolaiset ruuat, kuten sipsit
-Rasvaiset ruuat
-Makeat/sokeriset ruuat, kuten karkit
-Voimakkaan makuiset ruuat, kuten sitruuna, avokado, raparperi, sipulit chili ja etikka-/sokeriliemessä säilötyt tuotteet, kuten suolakurkku, ja punajuuri.
-Vatsassa turpoavat ruuat, kuten pastat ja riisi.

 -Achatinan yleinen maakotilon hoito ohje pätee yleensä kaikkiin maakotiloihin niin en vielä laita muuta ohjetta tähän.


-Erillinen hoito-ohje Iredaleille & Rodazeille

sis.* Lämpötila suositus terraariossa vähintään 24 astetta!

     * Rodazin turve saa olla reilusti kosteaa mutta ilmastointi tulee olla hyvä...tilaa on hyvä olla 15l per kotilo. Rodazit kiipeilee mielellään joten terrassa on hyvä olla myös korkeutta ja esim. juurakkoja tai oksia joissa voi kiipeillä. Suoraa sumuttelua kotilo ei vaadi kun turve on reilusti kosteaa.

      * Iredalei nauttii olostaan kun ilma on kosteaa n. 70% mutta ilman on vaihduttava hyvin. Tällöin olosuhde vastaa olosuhteita alkuperäis alueella (Madagasgarin saari Afrikassa) .  Turve saa olla kuivempaakin kuin rodaeilla kunhan ilma on kosteaa. Hyvä asumus on esim. 20-30l faunaboxi  pariskunnalle. Hyvänä olen itse kokenut että välillä antaa turpeen kuivahtaa parikin päivää ja jaksottaa tuota että on välillä kuin "rankkasateenjälkeen" kosteaa ja kuivaa "poutaa" .

* Rodazit ja iredalei viihtyy laumoissa parhaiten. Sillpoin ovat aktiivisempia. Vuorokauden valoisa jakso 12-14h  ei niin tarkka silla lajit liikkuu myös valoisan aikaan.

* Maissi ja peruna edesauttavat kauniin norsunluun ja kellertävän värin kehittymistä kuoreen. Muun monipuolisen ruoan lisänä. Maissin voi tarjota raakanakin mutta yhtä hyvin soveltuu vauvojen valmis soseet ( esim. Piltti) josta löytyy maissi sosetta .

* Rodazin kuori on herkempi kuin iredaleilla ottamaan varsinkin punaisesta ja reilakkaanvihreästä ruoasta väriä itseensä jolloin punainen voi muuntaa kuoren toffeen ruskeaksi ja vihreä tosi ikävänväriseksi... suosin itse paljon kesäkurpitsaa ja omenaa, perunaa mm. jotka ei sisällä niin paljoa noita pigmenttejä.

*Talvella varsinkin vältä yli kaiken vetoa! Sillä lajit horrostaa helposti jos lämpötila laskee. Jos huoneen lämpö ei riitä kannattaa talvisin käyttää terraarioihin tarkoitettua lämpömattoa.

*IREDALEI SYNNYTTÄÄ eläviä poikasia eikä muni ollenkaan kuten mm rodazit. Tämä tulee pitää mielessä Iredalea Hankkiessa . Eli onko kanttia lopettaa tarvittaessa poikaset... jos ne ei ole toivottuja.

Tässä hiukan lajikohtaista tekstiä, ja kirjoittelen kyllä lisääkin.

T :Johanna

Alla: mukava runo Yhdeltä taiteilija ystävältäni Intiasta kaikkien iloksi ;D.


 

Yhteystiedot: Puh: 050 584 5891/ Johanna Kiljunen tai mail/ caribean79@gmail.com (Lappeenranta, Finland)
©2017 Caribean Love - suntuubi.com